Kelkkailua Kallavedellä
Minä rakastan Kuopiota. Sen luonto on kaunis ja monipuolinen. Varsinkin kesällä, mutta talvellakin ulkoilu on varsin mukavaa. Päätän soittaa ystävälleni Nepaliin ja pyytää häntä mukaani retkeilemään. Hän onkin heti innokas lähtemään, vaikken edes kertonut puhelimessa mitä minulla on mielessä. Minä pakkaan eväsmakkarat ja tortut mukaan, onhan nyt Runeberginpäivä. Kipaisen parkkipaikalle putsaamaan autoa lumesta ja vilkaisen samalla järvelle. Asun Haapaniemellä ja meillä on ihanat näkymät upealle Kallavedelle. Keli on tyyni ja aurinko paistaa, ihanaa!
Ajamme satamaan, josta vuokraamme moottorikelkan. Minulla on jo valmiiksi vanha mustavihreä kelkkapukuni päällä ja oma kypäräkin mukana, kaveri saa sovittaa pukua liikkeessä. Näen vilahduksen paljasta ihoa ja tunnen kuinka alan sykkiä. Itselläni ei ole puvun alla mitään... Ajattelin, että kyllä minä sen verran tarkenen muutamassa pakkasasteessa.
Minä haluan ajaa ensin. Pidän tunteesta, että mies on takanani ja pitää kiinni vyötäröstäni. Kelkka ei ole ihan uusi ja savuttaa hieman. Katku häviää ilmavirran mukana, kun nostan nopeutta. Ajamme katsomaan pääsisimmekö Vasikkasaaren laavulle grillaamaan makkaroita. Se on kuitenkin täynnä iloisia, punaposkisia hiihtäjiä. Jatkamme matkaa ja kurvailemme pitkin järven selkää, kierrämme saaria. Kuopionlahdella täytyy ajaa hiljempaa ja seuraamme jääreittiä hangella ajaen. Koko järvi on täynnä luistelijoita, hiihtäjiä ja pilkkijöitä. Kaunis keli on houkutellut ihmisiä koloistaan nauttimaan ulkoilmasta.
Päätän ajaa Pölhön saarelle katsomaan olisiko siellä makkaranpaistomahdollisuutta. Lunta on sen verran paljon, että laiturin vierestä pääsee hyvin ajamaan rantaan ja ylös katokselle. Onneksemme paikka on tyhjä. Ajan ihan katoksen viereen ja sammutan moottorin. Otan kypärän pois päästä ja heilautan tukkaani ja nuuskin ilmaa. Aah, kevät miltei tuoksuu jo. Mies riisuu myös kypäränsä ja lähtee vajaan hakemaan puita. Minä putsaan penkkejä lumesta sillä aikaa ja menen perästä hakemaan puita. Törmäämme vajan ovella ja kaadumme lumeen. Miehen sylissä olevat puut ovat pitkin hankea ja me nauramme. Sitten vakavoidumme ja katsomme toisiamme pitkään silmiin. Jostain syystä minua ujostuttaa hänen katseensa. Nousemme ylös ja hän hipaisee minua poskesta ja suutelee suulle. Huh! Minä miltei tipahdan uudestaan maahan, niin ihanalta suuteleminen tuntuu. Hän kerää puut hangesta ja minä haen sylillisen puita ja vien ne katokseen. Sytytän tulet ja hän hakee vielä lisää puita ja laittaa ne penkille. Ihmettelemme, ettei paikalla ole muita.
Läheisistä puista kuuluu lintujen liverrystä. Kevät on tulossa, sen huomaa jo kaikesta. Me istumme vierekkäin ja hän ottaa minua kädestä kiinni. Minä vilkaisen häntä ja ymmärrän heti. Avaan puvun vetoketjua ja värisen, kun pakkasilma kohtaa paljaan ihoni. Rintani odottavat häntä kutsuvina ja hän menee polvilleen eteeni ja alkaa hellästi suutelemaan niitä ja vatsaani. Halu kouraisee mahanpohjassa ja minä tartun hänen hiuksiinsa. Hän laittaa kätensä kummulleni ja puhaltaa lämmintä ilmaa alavatsaani. Avaan vetoketjuni ihan auki, pitkälle reiteen asti ja avaan haarani. Hän alkaa nuolla minua ja se tuntuu taivaalliselta. Voihkin ja kiemurtelen nautinnosta ja haluan saada hänet sisääni.
Nousemme molemmat ylös ja katsomme samalla, ettei missään näy ketään. Kävelemme muutaman metrin kelkalle ja hän avaa matkalla pukunsa. Minä riisun itseni kokonaan alasti ja laitan pukuni kelkan päälle. Asetun puvun päälle polvilleni ja tarjoan miehelle paljasta takamustani. Hän ottaa ihanan, kuuman kullinsa esiin ja työntyy minuun takaapäin rajusti. Minä pyöritän sormilla klitoristani ja tunnen kuinka paikkani turpoavat tiukemmiksi hänen työnnellessä minua antaumuksella. Hän huohottaa kovaan ääneen ja minä puren huuliani, etten huutaisi. Nautinnon aallot lävistävät minut ja tärisen kuin horkassa saadessani elämäni ensimmäisen orgasmin pakkasessa. Hän painuu minuun niin syvälle kuin vain pystyy lauetessaan. Minulla ei ole yhtään kylmä, mutta puen pikaisesti päälleni etten vilustuisi.
Menemme takaisin katokseen ja pelästymme, sillä vähän matkan päästä kuuluu huvittunut ääni: "Teijjän tulenne tais sammua." Rantaan on huomaamattamme hiihtänyt viäräleuka savolaisukko, joka hymyilee niin leveästi, ettei jää epäselväksi mitä hän on nähnyt. Vastaan hänelle pilke silmäkulmassa: "Niin, on se tuli hetkeksi nyt sammunut, mutta kyllä se siitä taas uudestaan syttyy...."
Ajamme satamaan, josta vuokraamme moottorikelkan. Minulla on jo valmiiksi vanha mustavihreä kelkkapukuni päällä ja oma kypäräkin mukana, kaveri saa sovittaa pukua liikkeessä. Näen vilahduksen paljasta ihoa ja tunnen kuinka alan sykkiä. Itselläni ei ole puvun alla mitään... Ajattelin, että kyllä minä sen verran tarkenen muutamassa pakkasasteessa.
Minä haluan ajaa ensin. Pidän tunteesta, että mies on takanani ja pitää kiinni vyötäröstäni. Kelkka ei ole ihan uusi ja savuttaa hieman. Katku häviää ilmavirran mukana, kun nostan nopeutta. Ajamme katsomaan pääsisimmekö Vasikkasaaren laavulle grillaamaan makkaroita. Se on kuitenkin täynnä iloisia, punaposkisia hiihtäjiä. Jatkamme matkaa ja kurvailemme pitkin järven selkää, kierrämme saaria. Kuopionlahdella täytyy ajaa hiljempaa ja seuraamme jääreittiä hangella ajaen. Koko järvi on täynnä luistelijoita, hiihtäjiä ja pilkkijöitä. Kaunis keli on houkutellut ihmisiä koloistaan nauttimaan ulkoilmasta.
Päätän ajaa Pölhön saarelle katsomaan olisiko siellä makkaranpaistomahdollisuutta. Lunta on sen verran paljon, että laiturin vierestä pääsee hyvin ajamaan rantaan ja ylös katokselle. Onneksemme paikka on tyhjä. Ajan ihan katoksen viereen ja sammutan moottorin. Otan kypärän pois päästä ja heilautan tukkaani ja nuuskin ilmaa. Aah, kevät miltei tuoksuu jo. Mies riisuu myös kypäränsä ja lähtee vajaan hakemaan puita. Minä putsaan penkkejä lumesta sillä aikaa ja menen perästä hakemaan puita. Törmäämme vajan ovella ja kaadumme lumeen. Miehen sylissä olevat puut ovat pitkin hankea ja me nauramme. Sitten vakavoidumme ja katsomme toisiamme pitkään silmiin. Jostain syystä minua ujostuttaa hänen katseensa. Nousemme ylös ja hän hipaisee minua poskesta ja suutelee suulle. Huh! Minä miltei tipahdan uudestaan maahan, niin ihanalta suuteleminen tuntuu. Hän kerää puut hangesta ja minä haen sylillisen puita ja vien ne katokseen. Sytytän tulet ja hän hakee vielä lisää puita ja laittaa ne penkille. Ihmettelemme, ettei paikalla ole muita.
Läheisistä puista kuuluu lintujen liverrystä. Kevät on tulossa, sen huomaa jo kaikesta. Me istumme vierekkäin ja hän ottaa minua kädestä kiinni. Minä vilkaisen häntä ja ymmärrän heti. Avaan puvun vetoketjua ja värisen, kun pakkasilma kohtaa paljaan ihoni. Rintani odottavat häntä kutsuvina ja hän menee polvilleen eteeni ja alkaa hellästi suutelemaan niitä ja vatsaani. Halu kouraisee mahanpohjassa ja minä tartun hänen hiuksiinsa. Hän laittaa kätensä kummulleni ja puhaltaa lämmintä ilmaa alavatsaani. Avaan vetoketjuni ihan auki, pitkälle reiteen asti ja avaan haarani. Hän alkaa nuolla minua ja se tuntuu taivaalliselta. Voihkin ja kiemurtelen nautinnosta ja haluan saada hänet sisääni.
Nousemme molemmat ylös ja katsomme samalla, ettei missään näy ketään. Kävelemme muutaman metrin kelkalle ja hän avaa matkalla pukunsa. Minä riisun itseni kokonaan alasti ja laitan pukuni kelkan päälle. Asetun puvun päälle polvilleni ja tarjoan miehelle paljasta takamustani. Hän ottaa ihanan, kuuman kullinsa esiin ja työntyy minuun takaapäin rajusti. Minä pyöritän sormilla klitoristani ja tunnen kuinka paikkani turpoavat tiukemmiksi hänen työnnellessä minua antaumuksella. Hän huohottaa kovaan ääneen ja minä puren huuliani, etten huutaisi. Nautinnon aallot lävistävät minut ja tärisen kuin horkassa saadessani elämäni ensimmäisen orgasmin pakkasessa. Hän painuu minuun niin syvälle kuin vain pystyy lauetessaan. Minulla ei ole yhtään kylmä, mutta puen pikaisesti päälleni etten vilustuisi.
Menemme takaisin katokseen ja pelästymme, sillä vähän matkan päästä kuuluu huvittunut ääni: "Teijjän tulenne tais sammua." Rantaan on huomaamattamme hiihtänyt viäräleuka savolaisukko, joka hymyilee niin leveästi, ettei jää epäselväksi mitä hän on nähnyt. Vastaan hänelle pilke silmäkulmassa: "Niin, on se tuli hetkeksi nyt sammunut, mutta kyllä se siitä taas uudestaan syttyy...."
Tosi mahti blogi. Lissäää :p
VastaaPoistaKiitos ja kumarrus! Kovin on vaikea tietää mitä ihmiset aattelee, joten tosi paljon kiitoksia kommentista! :)
Poista